Muistoja seuran toiminnan alkuajoilta 1890-1970

Jyskeen johtokunta vuodelta 1923 Vasemmalta: Urho Kesämäki, Urho Valkola, Paavo Piilonen, Niilo Sale, Onni Koppinen ja Paavo Linna. Kuvan om: Valto Kesämäki

Jyskeen suurkisajoukkue Helsingissä 1948

Jyskeen suurkisajoukkue Helsingissä v. 1956

Toimintaa jo lähes 100-vuotta

Jyskeen joukkue vasemmalla: Olavi Vainio, Pentti Vainio, Pentti Kolkkava, Jorma Mäkelä (mailan varressa), Aapo Haahkala, Jussi Saarinen. Kuva vuodelta 1965

Ennen varsinaisen urheiluseuratoiminnan alkamista paikkakunnan nuoret kisailivat mm. aisakiikussa, kissanhännänvedossa, väkikartussa, kivenheitossa, kiekonlyönnissä, jalkapainissa, miehennostossa, sokkojuoksussa ja soudettiinpa sitä kilpaa kirkosta palatessakin kirkonkylästen, koposten ja isojärvisten voimin.

Jyske perustettiin 23.7.1919. Perustavaan kokoukseen, joka pidettiin Multian kunnantalolla, oli mukana Yrjö ja Paavo Tirkkonen, Einar Pietilä, Usko Koppinen, Voitto Rönman, Alfret Karjalainen, Jalo Palonen, Eero Rautavesi ja Paavo Piilonen. Paavo Tirkkonen kertoi: - "Nimiehdotuksia oli mm. Jyry, Jymy ja Jyske. Veljeni Yrjö kirjoitti kolmeen sokeripalaan nämä nimet ja heitti ne lattialle, jolloin hänen ajokoiransa Heila söi Jyske nimisen palan ja tämä nimi hyväksyttiin". Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Alfred Karjalainen, sihteeriksi Paavo Piilonen ja johtokunnan jäseniksi Voitto Pihlajamies, Eino Matinmäki, Paavo Tirkkonen ja Niilo Sale. Sotien jälkeen urheiluinnostus laajeni niin, että Jyskeeseen perustettiin alaosastot Sahrajärvelle (Kipinä) ja Karhilaan (Kajastus). Naisurheilu voimistui 1940 luvulla ja Jyskeessä oli silloin oma naisjaosto, joka järjesti voimistelun lisäksi pesäpalloa, tanhuja ja piirileikkejä. v. 1951 naisjaosto päätti sitten perustaa oman seuran, Multian Naisvoimistelijat. Naisia alettiin saamaan urheilun pariin v. 1932. Ensimmäisinä heistä Aili Urrila ja Meeri, Anna ja Aino Takala hiihtäjinä.

Urheiluinnostus oli alkuaikoina kovaa, vaikka välineitä ei ollut ja urheilukenttäkin puuttui. Vuosisadan alkupuolen kilpailuja käytiin pussijuoksussa, painonnostossa, kestävyysjuoksussa (4 km kilpailu kirkonkylästä Raitamäkeen), 3-ottelussa (kuula, pituus ja pikajuoksu) ja olipa ohjelmassa myös polkupyörien hitauskilpailukin. Ensimmäinen piirinmestari virallisesti perustetussa Jyskeessä oli Voitto Pihlajamies 800 metrin juoksussa. Seuran tunnetuimpia yleisurheilijoita olivat mm. Yrjö Koppelomäki, Eino Putama, Otto Snelman, Urho Kesämäki (100m 11,2 ja pituus 670), Matti Koskinen (kuula 14,04), Veikko Mäkelä, Heikki Mannisenmäki, Matti Hakala, Hugo Ruoranen, Jaakko Koppelomäki, Väinö Ilomäki sekä paremmin kirjailija-runoilijana tunnettu Einari Vuorela, joka hyppäsi seivästä kunniotettavat 240. Sotavuosien jälkeen seuraottelut olivat suosiossa. Otteluita järjestettiin mm. Keuruun Kisailijoita, Haapamäen Urheilijoita, Petäjäveden Petäjäisiä ja Pylkönmäen Yrittävää vastaan. Paikallisvastustajaa Multian Köntystä vastaan pelattiin pesäpallo-otteluita ja pidettiin yleisurheilukisoja. Tunnetuksi tuli myös Kajastuksen Roision Maratoonit Karhilassa.

Hiihto on Jyskeessä ollut aina arvostettu laji. Ensimmäiset hiihtokilpailut pidettiin Harjulan talossa Tarhapäällä vuonna 1895. Alkuaikojen kuuluisuuksia olivat mm. Kustaa Rantanen (Oulun hiihtojen voittaja 1905), Sakari Lahtinen (Jyväskylän hiihtojen voittaja 1892), "Syshemmi", Oskari Lahtinen, Nestori Kourumäki, Hemmi Hirvimäki, Johannes Pusula, Ilmari Raitanen ja Jalo Riuttamäki, joka otti hopeaa Salpausselän hiihdoissa 1932 nuorten sarjassa. Hallinhiihdot keräsivät usein 50-70 osanottajaa maakunnan parhaimmistosta. Hallin hiihtojen voittajia olivat mm. Mirja Lehtonen, Tauno Sipilä, Antti Nousimaa, Kalevi Koskinen, Marko Tapper ja Väinö Huhtala. Myös maakuntaviestissä on tullut menestystä; v. 1967 Jyske sijoittui pääsarjassa jopa hopealle. Piirinmestareita olivat mm. Tauno Sipilä, Katri Kytölä, Maija Karhila, Kalevi Koskinen, Pauli Sulkula, Matti Koppelomäki, Markku Paananen, Ari Leppämäki, Hannu Nuoranne ja Seppo Lahtinen. Naisten viestijoukkue Irma Pitkäkangas, Helinä Viitasalo ja Marja-Leena Vainio voittivat piirinmestaruuden v. 1970 ja samana vuonna Jussi Töysä voitti myös veteraanien piirinmestaruuden.

Pesäpallossa Jyske pelasi useita vuosia maakuntasarjassa ja naiset karsivat jopa mestaruussarjaan. Jyskeen kärppäsarjalaiset voittivat piirinmestaruuden 1947 ja naiset voittivat piirinmestaruuden 1961 ja 1963. Paikkakunnan voimakasta pesäpallokulttuuria selitti pitkään jatkunut kyläkuntien välinen otteluperinne.

Lentopallossa 60-luku oli myös vahvaa Jyskeen riveissä, vaikka kunnollinen sali puuttuikin. Miehet voittivat piirinmestaruuden piirisarjassa vuosina 1966 ja 1968

Koripalloa pelattiin lähinnä harrastusmielessä ja naapurijoukkueita vastaan. Mutta voitettiinpa kerran jopa Keuruun joukkue ystävyysottelussa.

Suunnistus oli Jyskeen menestyksekkäitä lajeja vuosina 1960-1974. Ensimmäisen piirinmestaruuden hankki Kirsti Kahila 1961. Suunnistuksen näkyviä hahmoja olivat mm. Nuoranteet, Palomäet, Heikki Mannisenmäki, Kalevi Kallio, Leo Häyrinen ja Kauko Laaja. Kunnan urheiluohjaaja Lauri Girsen hankki karttoja ja piti suunnistuskursseja ja harjoituskilpailuja. Vuonna 1964 seura järjesti kansalliset kisat ja vuonna 1965 kansainväliset suunnistuskilpailut Valkeisperällä Jukolan viestin jälkimainingeissa. Kilpailujen johtajana toimi Veikko Nuoranne.

Myös pyöräily oli seuran kilpalajina muutamia vuosia ensimmäisen maailmansodan jälkeen aina 30-luvulle saakka. Tunnetuin Jyskeen kilpapyöräilijä oli myöhemmin raviohjastajana ja ori Erimuksen omistajana tunnettu Iivari Virpiö.

Seuran yksi erikoisimmista kokeiluista oli kuitenkin Vähä-Multian jäällä pidetyt henkilöautojen ja moottoripyörien nopeuskisat vuosina 1955 ja 1963. Kisoissa näki noin 400 henkeä mm. Simcojen ja Mini Coopereiden otatuksia.

Unohtaa ei sovi myöskään v. 1914 Suomen mestaruuden ammunnassa voittanutta Salomon Linnaa.

Suomen Suurkisat vuosina 1947, 1956 ja 1990 ovat olleet Jyskeen urheilun yksi voimannäytteistä. Vuonna 1947 mukana oli yhteensä 48 osallistujaa, 1956 38 ja 1990 31 osallistujaa. Kisat pidettiin aina Helsingissä.

Urheilukentän rakentaminen

Vuonna 1924 päätettiin sitten ryhtyä rakentamaan talkoilla Multian ensimmäistä urheilukenttää seurakunnan maalle. Yhtenä päätökseen vaikuttavana tekijänä oli, että mukaan saatiin G.A.Serlachius yhtiön piiriesimies Väinö Koskenniemi. Kentän rakentamisessa oli monia vaikeuksia, mutta vihkiäskilpailut päästiin kuitenkin pitämään kansallisina kilpailuna vuonna 1926. Kentän vihkiäskisoissa oli päälajina 5000 metriä, johon oli kutsuttu Paavo Nurmi ja Armas Kinnunen. Nurmi ei paikalle tullut, mutta senaikainen olympiakävijä Armas Kinnunen mukana kuitenkin oli. Multian urheilukenttä oli kuuluisa nopeudestaan, kestävän saviradan vuoksi. Kentällä juostiin 100m jopa alle 11 sekunnin. Maakunnan pikajuoksijat kävivätkin usein testaamassa nopeuttaan kentällä.Kentän rakentamisen jälkeen urheiluinnostus oli kovaa ja Jyskeen riveistä nousikin monia aivan Suomen kärkipään urheilijoita mm. Emil Pekolan kiekko lensi yli 40 metriä. Urheilukenttä luovutettiin Multian kunnalle 1.2.1951. Kauppakirjan allekirjoittajina olivat Veikko Rautonen, Väinö Linna, Aarne Rautava, Toivo Hakala, Paavo Piilonen ja Taisto Ahonen. Kenttä on edelleen samalla paikalla ja saman mittaisena.

Seuran talous pyöri pelkästään talkoitten varassa aina 1960 luvun lopulle saakka. Pidettiin iltamia, esitettiin näytelmiä, pelattiin bingoa mm. Maamiesseuran talolla ja Valkolan kaupassa. Kaikki tehtiin ravintolatoimintaan talkoilla. Jopa kahvi paahdettiin ja jauhettiin. Jyskeen monista emännistä mainittakoon Eve Matilainen, Helvi Linna, Helvi Uuttera, Anna Lampila, Eve Vilhula, Siiri Jussila, Kerttu Temisevä, Sylvi Linna,Aune Pekkanen, Enni Temisevä, Hilja Piilonen, Anna Valkola ja Enni Mäkinen. Vuonna 1948 varainhankintaa laajennettiin tanssitoimintaan ja sinä vuonna Karhilaan rakennettiin ensimmäinen tanssilava. Varsinainen suurponnistus oli sitten Hallin lavan rakentaminen 1952-1953. Lavan kustannusarvio oli 400 000 markkaa, josta avustusten osuus oli 200 000. Talkooväkeä riitti kuitenkin palkallisen työvoiman lisäksi ja puutavaraa ja muita tarvikkeita saatiin keurusseutulaisista kaupoista ja metsistä. Seuran talous pysyikin sitten tanssitoiminnan turvin kohtalaisen hyvässä kunnossa aina 2000-luvulle saakka.

Kolmas Jyskeen alulle panema suurhanke oli Multian kuntotalo, jota Jyske esitti rakennettavaksi v. 1966. Hankkeesta tuli totta vasta v. 1981 kirjasto-kuntotalon valmistuttua kuntalaisten käyttöön.

Varhaisempien vuosien varrelle mahtuu paljon toimintaa ja menestyksekkäitä urheilijoita. Tässä vielä heistä muutamia: Kytölät (Katri ja Maija), Heikki Mannisenmäki, Seppo Temisevä, Pauli Sulkula, Eero Karhila, Antti Nousimaa, Kalevi Koskinen ja puolustusvoimain mestaruuden voittanut Antero Kierros 800m juoksussa. Juoksijoista kuuluisin kuitenkin ehkä Viljo Heinäaho, joka sitten Kaipolan Virettä edustaessaan voitti jopa Suomenmestaruuksia pitkän matkan juoksuissa.

70-luvusta lähtien Jyskeen valtalajeja ovat olleet hiihto ja yleisurheilu ja palloilulajeista pesäpallo, lentopallo, koripallo ja sulkapallo. Myös jääkiekko ja painonnosto oli ohjelmassa vajaat kymmenen vuotta. Jäseniä on ollut parhaimmillaan lähes 600. Tosin silloin Multian asukaslukukin oli yli 4000. Tästä ajasta kertomusta lähempänä seuran 100-vuotistaipaleen täyttymistä.

Seuran tähän astisen historian aikana on liikutettu lukemattomien talkootuntien aikana tuhansia nuoria ja vähän vanhempiakin multialaisia. Parhaimmillaan seuran harjoituksissa on ollut yli 120 lasta ja nuorta.

Jyskeen puheenjohtajat:

Alfred Karjalainen 1919-1920

Voitto Rönman 1920

Paavo Tirkkonen 1921-1922

Voitto Pihlajamies 1922

Niilo Raunio 1923

Matti Vainionpää 1924

Väinö Koskenniemi 1925-1927

Nehemias Rautonen 1928-1931

Eelis Nieminen 1932-1936

Olavi Toivonen 1937-1938

Jussi Töysä 1939-1944, 1948-1949,1960