Jyskeen joukkue vasemmalla: Olavi Vainio, Pentti Vainio, Pentti Kolkkava, Jorma Mäkelä (mailan varressa), Aapo Haahkala, Jussi Saarinen.
Kuva vuodelta 1965
Ennen varsinaisen urheiluseuratoiminnan alkamista paikkakunnan nuoret kisailivat mm. aisakiikussa, kissanhännänvedossa, väkikartussa, kivenheitossa, kiekonlyönnissä,
jalkapainissa, miehennostossa, sokkojuoksussa ja soudettiinpa sitä kilpaa kirkosta palatessakin kirkonkylästen, koposten ja isojärvisten voimin.
Jyske perustettiin 23.7.1919. Perustavaan kokoukseen, joka pidettiin Multian kunnantalolla, oli mukana Yrjö ja Paavo Tirkkonen, Einar Pietilä, Usko Koppinen, Voitto Rönman, Alfret Karjalainen,
Jalo Palonen, Eero Rautavesi ja Paavo Piilonen. Paavo Tirkkonen kertoi: - "Nimiehdotuksia oli mm. Jyry, Jymy ja Jyske. Veljeni Yrjö kirjoitti kolmeen sokeripalaan nämä nimet ja heitti ne lattialle, jolloin hänen
ajokoiransa Heila söi Jyske nimisen palan ja tämä nimi hyväksyttiin". Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Alfred Karjalainen, sihteeriksi Paavo Piilonen ja johtokunnan jäseniksi Voitto Pihlajamies, Eino Matinmäki,
Paavo Tirkkonen ja Niilo Sale. Sotien jälkeen urheiluinnostus laajeni niin, että Jyskeeseen perustettiin alaosastot Sahrajärvelle (Kipinä) ja Karhilaan (Kajastus). Naisurheilu voimistui
1940 luvulla ja Jyskeessä oli silloin oma naisjaosto, joka järjesti voimistelun lisäksi pesäpalloa, tanhuja ja piirileikkejä. v. 1951 naisjaosto päätti sitten perustaa oman seuran, Multian Naisvoimistelijat. Naisia alettiin saamaan urheilun pariin v. 1932. Ensimmäisinä heistä Aili Urrila ja Meeri, Anna ja Aino Takala hiihtäjinä.
Urheiluinnostus oli alkuaikoina kovaa, vaikka välineitä ei ollut ja urheilukenttäkin puuttui. Vuosisadan alkupuolen kilpailuja käytiin pussijuoksussa, painonnostossa, kestävyysjuoksussa (4 km kilpailu
kirkonkylästä Raitamäkeen), 3-ottelussa (kuula, pituus ja pikajuoksu) ja olipa ohjelmassa myös polkupyörien hitauskilpailukin. Ensimmäinen piirinmestari virallisesti perustetussa Jyskeessä oli Voitto Pihlajamies 800
metrin juoksussa. Seuran tunnetuimpia yleisurheilijoita olivat mm. Yrjö Koppelomäki, Eino Putama, Otto Snelman, Urho Kesämäki (100m 11,2 ja pituus 670), Matti Koskinen (kuula 14,04), Veikko Mäkelä,
Heikki Mannisenmäki, Matti Hakala, Hugo Ruoranen, Jaakko Koppelomäki, Väinö Ilomäki sekä paremmin kirjailija-runoilijana tunnettu Einari Vuorela, joka hyppäsi seivästä kunniotettavat 240. Sotavuosien
jälkeen seuraottelut olivat suosiossa. Otteluita järjestettiin mm. Keuruun Kisailijoita, Haapamäen Urheilijoita, Petäjäveden Petäjäisiä ja Pylkönmäen Yrittävää vastaan. Paikallisvastustajaa
Multian Köntystä vastaan pelattiin pesäpallo-otteluita ja pidettiin yleisurheilukisoja. Tunnetuksi tuli myös Kajastuksen Roision Maratoonit Karhilassa.
Hiihto on Jyskeessä ollut aina arvostettu laji. Ensimmäiset hiihtokilpailut pidettiin Harjulan talossa Tarhapäällä vuonna 1895. Alkuaikojen kuuluisuuksia olivat mm. Kustaa Rantanen (Oulun hiihtojen
voittaja 1905), Sakari Lahtinen (Jyväskylän hiihtojen voittaja 1892), "Syshemmi", Oskari Lahtinen, Nestori Kourumäki, Hemmi Hirvimäki, Johannes Pusula, Ilmari Raitanen ja Jalo Riuttamäki, joka otti hopeaa Salpausselän
hiihdoissa 1932 nuorten sarjassa. Hallinhiihdot keräsivät usein 50-70 osanottajaa maakunnan parhaimmistosta. Hallin hiihtojen voittajia olivat mm. Mirja Lehtonen, Tauno Sipilä, Antti Nousimaa, Kalevi Koskinen,
Marko Tapper ja Väinö Huhtala. Myös maakuntaviestissä on tullut menestystä; v. 1967 Jyske sijoittui pääsarjassa jopa hopealle. Piirinmestareita olivat mm. Tauno Sipilä,
Katri Kytölä, Maija Karhila, Kalevi Koskinen, Pauli Sulkula, Matti Koppelomäki, Markku Paananen, Ari Leppämäki, Hannu Nuoranne ja Seppo Lahtinen. Naisten viestijoukkue Irma Pitkäkangas, Helinä Viitasalo ja Marja-Leena
Vainio voittivat piirinmestaruuden v. 1970 ja samana vuonna Jussi Töysä voitti myös veteraanien piirinmestaruuden.
Pesäpallossa
Jyske pelasi useita vuosia maakuntasarjassa ja naiset karsivat jopa mestaruussarjaan. Jyskeen kärppäsarjalaiset voittivat piirinmestaruuden 1947 ja naiset voittivat piirinmestaruuden 1961 ja 1963. Paikkakunnan voimakasta pesäpallokulttuuria
selitti pitkään jatkunut kyläkuntien välinen otteluperinne.
Lentopallossa 60-luku oli myös vahvaa Jyskeen riveissä, vaikka kunnollinen
sali puuttuikin. Miehet voittivat piirinmestaruuden piirisarjassa vuosina 1966 ja 1968
Koripalloa pelattiin lähinnä harrastusmielessä ja naapurijoukkueita vastaan.
Mutta voitettiinpa kerran jopa Keuruun joukkue ystävyysottelussa.
Suunnistus oli Jyskeen menestyksekkäitä lajeja vuosina 1960-1974. Ensimmäisen piirinmestaruuden
hankki Kirsti Kahila 1961. Suunnistuksen näkyviä hahmoja olivat mm. Nuoranteet, Palomäet, Heikki Mannisenmäki, Kalevi Kallio, Leo Häyrinen ja Kauko Laaja. Kunnan urheiluohjaaja Lauri Girsen hankki karttoja ja piti suunnistuskursseja
ja harjoituskilpailuja. Vuonna 1964 seura järjesti kansalliset kisat ja vuonna 1965 kansainväliset suunnistuskilpailut Valkeisperällä Jukolan viestin jälkimainingeissa. Kilpailujen johtajana toimi Veikko Nuoranne. Seuraotteluja käytiin
Keuruun Kisailijoita, Haapamäen Urheilijoita ja Pylkönmäen Yrittävää vastaan useita. Henkilökohtaisista saavutuksista Hanna Nuoranteen SM-pronssi vuodelta 1974 on suunnistushistorian paras. 70-luvulla huomattiin, että karttamateriaali ja resurssipula alkoi vaivaamaan niin, että päätettiin vuonna 1975 liittyä Keuruun Kisailijoiden suunnistajien riveihin.
Myös pyöräily oli seuran kilpalajina muutamia vuosia ensimmäisen maailmansodan jälkeen aina 30-luvulle saakka. Tunnetuin Jyskeen kilpapyöräilijä oli myöhemmin raviohjastajana ja
ori Erimuksen omistajana tunnettu Iivari Virpiö.
Seuran yksi erikoisimmista kokeiluista oli kuitenkin Vähä-Multian jäällä pidetyt henkilöautojen
ja moottoripyörien nopeuskisat vuosina 1955 ja 1963. Kisoissa näki noin 400 henkeä mm. Simcojen ja Mini Coopereiden otatuksia.
Unohtaa ei sovi myöskään
v. 1914 Suomen mestaruuden ammunnassa voittanutta Salomon Linnaa.
Suomen Suurkisat vuosina 1947, 1956 ja 1990 ovat olleet Jyskeen urheilun yksi voimannäytteistä. Vuonna
1947 mukana oli yhteensä 48 osallistujaa, 1956 38 ja 1990 31 osallistujaa. Kisat pidettiin aina Helsingissä.
Urheilukentän rakentaminen
Vuonna 1924 päätettiin sitten ryhtyä rakentamaan talkoilla Multian ensimmäistä urheilukenttää seurakunnan maalle. Yhtenä päätökseen vaikuttavana tekijänä
oli, että mukaan saatiin G.A.Serlachius yhtiön piiriesimies Väinö Koskenniemi. Kentän rakentamisessa oli monia vaikeuksia, mutta vihkiäskilpailut päästiin kuitenkin pitämään kansallisina kilpailuna vuonna
1926. Kentän vihkiäskisoissa oli päälajina 5000 metriä, johon oli kutsuttu Paavo Nurmi ja Armas Kinnunen. Nurmi ei paikalle tullut, mutta senaikainen olympiakävijä Armas Kinnunen mukana kuitenkin oli. Multian urheilukenttä
oli kuuluisa nopeudestaan, kestävän saviradan vuoksi. Kentällä juostiin 100m jopa alle 11 sekunnin. Maakunnan pikajuoksijat kävivätkin usein testaamassa nopeuttaan kentällä.Kentän rakentamisen jälkeen urheiluinnostus oli kovaa ja Jyskeen riveistä nousikin monia aivan Suomen kärkipään urheilijoita mm. Emil Pekolan kiekko
lensi yli 40 metriä. Urheilukenttä luovutettiin Multian kunnalle 1.2.1951. Kauppakirjan allekirjoittajina olivat Veikko Rautonen, Väinö
Linna, Aarne Rautava, Toivo Hakala, Paavo Piilonen ja Taisto Ahonen. Kenttä on edelleen samalla paikalla ja saman mittaisena.
Seuran talous pyöri pelkästään
talkoitten varassa aina 1960 luvun lopulle saakka. Pidettiin iltamia, esitettiin näytelmiä, pelattiin bingoa mm. Maamiesseuran talolla ja Valkolan kaupassa. Kaikki tehtiin ravintolatoimintaan talkoilla. Jopa kahvi paahdettiin ja jauhettiin.
Jyskeen monista emännistä mainittakoon Eve Matilainen, Helvi Linna, Helvi Uuttera, Anna Lampila, Eve Vilhula, Siiri Jussila, Kerttu Temisevä, Sylvi Linna,Aune Pekkanen, Enni Temisevä, Hilja Piilonen, Anna Valkola ja Enni Mäkinen. Vuonna
1948 varainhankintaa laajennettiin tanssitoimintaan ja sinä vuonna Karhilaan rakennettiin ensimmäinen tanssilava. Varsinainen suurponnistus oli sitten Hallin lavan rakentaminen 1952-1953. Lavan kustannusarvio oli 400 000 markkaa, josta
avustusten osuus oli 200 000. Talkooväkeä riitti kuitenkin palkallisen työvoiman lisäksi ja puutavaraa ja muita tarvikkeita saatiin keurusseutulaisista kaupoista ja metsistä. Seuran talous pysyikin sitten tanssitoiminnan
turvin kohtalaisen hyvässä kunnossa aina 2000-luvulle saakka.
Kolmas Jyskeen alulle panema suurhanke oli Multian kuntotalo, jota Jyske esitti rakennettavaksi v. 1966.
Hankkeesta tuli totta vasta v. 1981 kirjasto-kuntotalon valmistuttua kuntalaisten käyttöön.
Varhaisempien vuosien varrelle mahtuu paljon toimintaa ja menestyksekkäitä
urheilijoita. Tässä vielä heistä muutamia: Kytölät (Katri ja Maija), Heikki Mannisenmäki, Seppo Temisevä, Pauli Sulkula, Eero Karhila, Antti Nousimaa, Kalevi Koskinen ja puolustusvoimain mestaruuden voittanut Antero
Kierros 800m juoksussa. Juoksijoista kuuluisin kuitenkin ehkä Viljo Heinäaho, joka sitten Kaipolan Virettä edustaessaan voitti jopa Suomenmestaruuksia pitkän matkan juoksuissa.
70-luvusta lähtien Jyskeen valtalajeja ovat olleet hiihto ja yleisurheilu ja palloilulajeista pesäpallo, lentopallo, koripallo ja sulkapallo. Myös jääkiekko ja painonnosto oli ohjelmassa vajaat kymmenen
vuotta. Jäseniä on ollut parhaimmillaan lähes 600. Tosin silloin Multian asukaslukukin oli yli 4000. Tästä ajasta kertomusta lähempänä seuran 100-vuotistaipaleen täyttymistä.
Seuran tähän astisen historian aikana on liikutettu lukemattomien talkootuntien aikana tuhansia nuoria ja vähän vanhempiakin multialaisia. Parhaimmillaan seuran harjoituksissa on ollut yli 120 lasta
ja nuorta.
Jyskeen puheenjohtajat:
Alfred Karjalainen 1919-1920
Voitto Rönman 1920
Paavo Tirkkonen 1921-1922
Voitto Pihlajamies 1922
Niilo Raunio 1923
Matti Vainionpää 1924
Väinö Koskenniemi 1925-1927
Nehemias Rautonen 1928-1931
Eelis Nieminen 1932-1936
Olavi Toivonen 1937-1938
Jussi Töysä 1939-1944, 1948-1949,1960
Sulo Tuominen 1945
Esko
Koppinen 1946-1947
Veikko Rautonen 1950-1951
Väinö Linna 1952
Seppo Temisevä 1953-1954
Veikko Nuoranne 1955-1959
Heikki Mannisenmäki 1961-1963 ja 1967
Oiva Mäkelä 1964-1966
Esa Erämies 1968-1970
Pentti Vainio
1971-1972
Eero Nännimäinen 1973-1985
Timo Lakkonen 1986-1987
Erkki Lampinen 1988-1990
Hannu Nuoranne 1991-1994
Jukka Kivitalo 1994-2004
Panu Kärkkäinen 2005-2006
Ilpo Nieminen 2007-2018
Jouko Laine 2019-
Kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin Jussi Töysä v. 1961
Jyskeen sihteerit:
Paavo Piilonen 1919
Niilo Salo 1920
Einari Pietilä 1921
Onni Koppinen 1922-1926
Emil Pekola 1927
Toivo Hakala 1928-1931
Viljo Mäkelä 1937
Lyyli Valkeisenmäki 1940
Viljo Mustonen
1941
Lasse Elfing 1942
Antti Valkola 1943
Oiva
Mäkelä 1944-1947
Seppo Temisevä 1948-1949, 1951-1952, 1954-1963
Väinö Linna 1950
Teuvo Naukkarinen 1953
Aaro Usvameri 1964-1965, 1967
Eila Lahtinen
1966
Tauno Vilen 1968-1971
Hanna Nuoranne 1972-1977
Vilho Stenman 1978-1982
Maire Ruuska 1983-1987
Leena Lampinen 1988-1995
Erja Salosyrjä 1996-2012
Suoma Uitamo 2013-
Rahastonhoitajat:
Paavo Linna 1921-1923
Urho Valkola 1924-1927
Onni
Koppinen 1928-1930
Eero E. Pekkanen 1931-1935
Verner Valkola 1936-1938
Antti Valkola 1939
Viljo Mustonen 1940
Ilmari Valkola 1941-1950
Oiva Mäkelä 1951-1963
Martti Heikkola 1964-1969
Esa Erämies
1969-1996
Ari Korhonen 1997-2012
Suoma Uitamo 2013-