Muistoja seuran toiminnan alkuajoilta 1890-1974

Jyskeen johtokunta vuodelta 1923 Vasemmalta: Urho Kesämäki, Urho Valkola, Paavo Piilonen, Niilo Sale, Onni Koppinen ja Paavo Linna. Kuvan om: Valto Kesämäki

Jyskeen suurkisajoukkue Helsingissä 1948

Jyskeen suurkisajoukkue Helsingissä v. 1956

Toimintaa jo yli 100-vuotta

Jyskeen joukkue vasemmalla: Olavi Vainio, Pentti Vainio, Pentti Kolkkava, Jorma Mäkelä (mailan varressa), Aapo Haahkala, Jussi Saarinen. Kuva vuodelta 1965

Ennen varsinaisen urheiluseuratoiminnan alkamista paikkakunnan nuoret kisailivat mm. aisakiikussa, kissanhännänvedossa, väkikartussa, kivenheitossa, kiekonlyönnissä, jalkapainissa, miehennostossa, sokkojuoksussa ja soudettiinpa sitä kilpaa kirkosta palatessakin kirkonkylästen, koposten ja isojärvisten voimin.

Jyske perustettiin 23.7.1919. Perustavaan kokoukseen, joka pidettiin Multian kunnantalolla, oli mukana Yrjö ja Paavo Tirkkonen, Einar Pietilä, Usko Koppinen, Voitto Rönman, Alfret Karjalainen, Jalo Palonen, Eero Rautavesi ja Paavo Piilonen. Paavo Tirkkonen kertoi: - "Nimiehdotuksia oli mm. Jyry, Jymy ja Jyske. Veljeni Yrjö kirjoitti kolmeen sokeripalaan nämä nimet ja heitti ne lattialle, jolloin hänen ajokoiransa Heila söi Jyske nimisen palan ja tämä nimi hyväksyttiin". Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Alfred Karjalainen, sihteeriksi Paavo Piilonen ja johtokunnan jäseniksi Voitto Pihlajamies, Eino Matinmäki, Paavo Tirkkonen ja Niilo Sale. Sotien jälkeen urheiluinnostus laajeni niin, että Jyskeeseen perustettiin alaosastot Sahrajärvelle (Kipinä) ja Karhilaan (Kajastus). Naisurheilu voimistui 1940 luvulla ja Jyskeessä oli silloin oma naisjaosto, joka järjesti voimistelun lisäksi pesäpalloa, tanhuja ja piirileikkejä. v. 1951 naisjaosto päätti sitten perustaa oman seuran, Multian Naisvoimistelijat. Naisia alettiin saamaan urheilun pariin v. 1932. Ensimmäisinä heistä Aili Urrila ja Meeri, Anna ja Aino Takala hiihtäjinä.

Urheiluinnostus oli alkuaikoina kovaa, vaikka välineitä ei ollut ja urheilukenttäkin puuttui. Vuosisadan alkupuolen kilpailuja käytiin pussijuoksussa, painonnostossa, kestävyysjuoksussa (4 km kilpailu kirkonkylästä Raitamäkeen), 3-ottelussa (kuula, pituus ja pikajuoksu) ja olipa ohjelmassa myös polkupyörien hitauskilpailukin. Ensimmäinen piirinmestari virallisesti perustetussa Jyskeessä oli Voitto Pihlajamies 800 metrin juoksussa. Seuran tunnetuimpia yleisurheilijoita olivat mm. Yrjö Koppelomäki, Eino Putama, Otto Snelman, Urho Kesämäki (100m 11,2 ja pituus 670), Matti Koskinen (kuula 14,04), Veikko Mäkelä, Heikki Mannisenmäki, Matti Hakala, Hugo Ruoranen, Jaakko Koppelomäki, Väinö Ilomäki sekä paremmin kirjailija-runoilijana tunnettu Einari Vuorela, joka hyppäsi seivästä kunniotettavat 240. Sotavuosien jälkeen seuraottelut olivat suosiossa. Otteluita järjestettiin mm. Keuruun Kisailijoita, Haapamäen Urheilijoita, Petäjäveden Petäjäisiä ja Pylkönmäen Yrittävää vastaan. Paikallisvastustajaa Multian Köntystä vastaan pelattiin pesäpallo-otteluita ja pidettiin yleisurheilukisoja. Tunnetuksi tuli myös Kajastuksen Roision Maratoonit Karhilassa.

Hiihto on Jyskeessä ollut aina arvostettu laji. Ensimmäiset hiihtokilpailut pidettiin Harjulan talossa Tarhapäällä vuonna 1895. Alkuaikojen kuuluisuuksia olivat mm. Kustaa Rantanen (Oulun hiihtojen voittaja 1905), Sakari Lahtinen (Jyväskylän hiihtojen voittaja 1892), "Syshemmi", Oskari Lahtinen, Nestori Kourumäki, Hemmi Hirvimäki, Johannes Pusula, Ilmari Raitanen ja Jalo Riuttamäki, joka otti hopeaa Salpausselän hiihdoissa 1932 nuorten sarjassa. Hallinhiihdot keräsivät usein 50-70 osanottajaa maakunnan parhaimmistosta. Hallin hiihtojen voittajia olivat mm. Mirja Lehtonen, Tauno Sipilä, Antti Nousimaa, Kalevi Koskinen, Marko Tapper ja Väinö Huhtala. Myös maakuntaviestissä on tullut menestystä; v. 1967 Jyske sijoittui pääsarjassa jopa hopealle. Piirinmestareita olivat mm. Tauno Sipilä, Katri Kytölä, Maija Karhila, Kalevi Koskinen, Pauli Sulkula, Matti Koppelomäki, Markku Paananen, Ari Leppämäki, Hannu Nuoranne ja Seppo Lahtinen. Naisten viestijoukkue Irma Pitkäkangas, Helinä Viitasalo ja Marja-Leena Vainio voittivat piirinmestaruuden v. 1970 ja samana vuonna Jussi Töysä voitti myös veteraanien piirinmestaruuden.

Pesäpallossa Jyske pelasi useita vuosia maakuntasarjassa ja naiset karsivat jopa mestaruussarjaan. Jyskeen kärppäsarjalaiset voittivat piirinmestaruuden 1947 ja naiset voittivat piirinmestaruuden 1961 ja 1963. Paikkakunnan voimakasta pesäpallokulttuuria selitti pitkään jatkunut kyläkuntien välinen otteluperinne.

Lentopallossa 60-luku oli myös vahvaa Jyskeen riveissä, vaikka kunnollinen sali puuttuikin. Miehet voittivat piirinmestaruuden piirisarjassa vuosina 1966 ja 1968

Koripalloa pelattiin lähinnä harrastusmielessä ja naapurijoukkueita vastaan. Mutta voitettiinpa kerran jopa Keuruun joukkue ystävyysottelussa.

Suunnistus oli Jyskeen menestyksekkäitä lajeja vuosina 1960-1974. Ensimmäisen piirinmestaruuden hankki Kirsti Kahila 1961. Suunnistuksen näkyviä hahmoja olivat mm. Nuoranteet, Palomäet, Heikki Mannisenmäki, Kalevi Kallio, Leo Häyrinen ja Kauko Laaja. Kunnan urheiluohjaaja Lauri Girsen hankki karttoja ja piti suunnistuskursseja ja harjoituskilpailuja. Vuonna 1964 seura järjesti kansalliset kisat ja vuonna 1965 kansainväliset suunnistuskilpailut Valkeisperällä Jukolan viestin jälkimainingeissa. Kilpailujen johtajana toimi Veikko Nuoranne. Seuraotteluja käytiin Keuruun Kisailijoita, Haapamäen Urheilijoita ja Pylkönmäen Yrittävää vastaan useita. Henkilökohtaisista saavutuksista Hanna Nuoranteen SM-pronssi vuodelta 1974 on suunnistushistorian paras. 70-luvulla huomattiin, että karttamateriaali ja resurssipula alkoi vaivaamaan niin, että päätettiin vuonna 1975 liittyä Keuruun Kisailijoiden suunnistajien riveihin.

Myös pyöräily oli seuran kilpalajina muutamia vuosia ensimmäisen maailmansodan jälkeen aina 30-luvulle saakka. Tunnetuin Jyskeen kilpapyöräilijä oli myöhemmin raviohjastajana ja ori Erimuksen omistajana tunnettu Iivari Virpiö.

Seuran yksi erikoisimmista kokeiluista oli kuitenkin Vähä-Multian jäällä pidetyt henkilöautojen ja moottoripyörien nopeuskisat vuosina 1955 ja 1963. Kisoissa näki noin 400 henkeä mm. Simcojen ja Mini Coopereiden otatuksia.

Unohtaa ei sovi myöskään v. 1914 Suomen mestaruuden ammunnassa voittanutta Salomon Linnaa.

Suomen Suurkisat vuosina 1947, 1956 ja 1990 ovat olleet Jyskeen urheilun yksi voimannäytteistä. Vuonna 1947 mukana oli yhteensä 48 osallistujaa, 1956 38 ja 1990 31 osallistujaa. Kisat pidettiin aina Helsingissä.

Urheilukentän rakentaminen

Vuonna 1924 päätettiin sitten ryhtyä rakentamaan talkoilla Multian ensimmäistä urheilukenttää seurakunnan maalle. Yhtenä päätökseen vaikuttavana tekijänä oli, että mukaan saatiin G.A.Serlachius yhtiön piiriesimies Väinö Koskenniemi. Kentän rakentamisessa oli monia vaikeuksia, mutta vihkiäskilpailut päästiin kuitenkin pitämään kansallisina kilpailuna vuonna 1926. Kentän vihkiäskisoissa oli päälajina 5000 metriä, johon oli kutsuttu Paavo Nurmi ja Armas Kinnunen. Nurmi ei paikalle tullut, mutta senaikainen olympiakävijä Armas Kinnunen mukana kuitenkin oli. Multian urheilukenttä oli kuuluisa nopeudestaan, kestävän saviradan vuoksi. Kentällä juostiin 100m jopa alle 11 sekunnin. Maakunnan pikajuoksijat kävivätkin usein testaamassa nopeuttaan kentällä.Kentän rakentamisen jälkeen urheiluinnostus oli kovaa ja Jyskeen riveistä nousikin monia aivan Suomen kärkipään urheilijoita mm. Emil Pekolan kiekko lensi yli 40 metriä. Urheilukenttä luovutettiin Multian kunnalle 1.2.1951. Kauppakirjan allekirjoittajina olivat Veikko Rautonen, Väinö Linna, Aarne Rautava, Toivo Hakala, Paavo Piilonen ja Taisto Ahonen. Kenttä on edelleen samalla paikalla ja saman mittaisena.

Seuran talous pyöri pelkästään talkoitten varassa aina 1960 luvun lopulle saakka. Pidettiin iltamia, esitettiin näytelmiä, pelattiin bingoa mm. Maamiesseuran talolla ja Valkolan kaupassa. Kaikki tehtiin ravintolatoimintaan talkoilla. Jopa kahvi paahdettiin ja jauhettiin. Jyskeen monista emännistä mainittakoon Eve Matilainen, Helvi Linna, Helvi Uuttera, Anna Lampila, Eve Vilhula, Siiri Jussila, Kerttu Temisevä, Sylvi Linna,Aune Pekkanen, Enni Temisevä, Hilja Piilonen, Anna Valkola ja Enni Mäkinen. Vuonna 1948 varainhankintaa laajennettiin tanssitoimintaan ja sinä vuonna Karhilaan rakennettiin ensimmäinen tanssilava. Varsinainen suurponnistus oli sitten Hallin lavan rakentaminen 1952-1953. Lavan kustannusarvio oli 400 000 markkaa, josta avustusten osuus oli 200 000. Talkooväkeä riitti kuitenkin palkallisen työvoiman lisäksi ja puutavaraa ja muita tarvikkeita saatiin keurusseutulaisista kaupoista ja metsistä. Seuran talous pysyikin sitten tanssitoiminnan turvin kohtalaisen hyvässä kunnossa aina 2000-luvulle saakka.

Kolmas Jyskeen alulle panema suurhanke oli Multian kuntotalo, jota Jyske esitti rakennettavaksi v. 1966. Hankkeesta tuli totta vasta v. 1981 kirjasto-kuntotalon valmistuttua kuntalaisten käyttöön.

Varhaisempien vuosien varrelle mahtuu paljon toimintaa ja menestyksekkäitä urheilijoita. Tässä vielä heistä muutamia: Kytölät (Katri ja Maija), Heikki Mannisenmäki, Seppo Temisevä, Pauli Sulkula, Eero Karhila, Antti Nousimaa, Kalevi Koskinen ja puolustusvoimain mestaruuden voittanut Antero Kierros 800m juoksussa. Juoksijoista kuuluisin kuitenkin ehkä Viljo Heinäaho, joka sitten Kaipolan Virettä edustaessaan voitti jopa Suomenmestaruuksia pitkän matkan juoksuissa.

Vanhaa ja uutta seuraavat 50-vuotta

70-luvulla alkoi seuran yleisurheilun menestyskausi. Multian urheilukenttä oli kovassa käytössä useitten kymmenien tyttöjen ja poikien urheiluharrastuksissa. Menestystäkin alkoi tulla Suomenmestaruustasoa myöten. Mitaliputken aloitti Jukka Koivisto, hyppäämällä Hyvinkäällä seipäällä pronssille 18-vuotiaitten sarjassa. Ensimmäisen Suomenmestaruuden toi Raimo Laaja vuonna 1977 Joensuusta, loikkimalla voittoon 3-loikassa. Saavutuksen arvoa nosti vielä se, että Raimo hyppäsi kisan yli 38 asteen kuumeessa.

Yleisurheilun noste jatkui entistä voimakkaampana 80-luvulla, jolloin multialaisia yleisurheilijoita pääsi kilpailemaan myös kansainvälisille kentille. Yksi Jyskeen menestyksekkäimmistä urheilijoista oli Anita Erämies, joka voitti koululaisten MM-pronssia Torinossa 1981, nappasi naisten hallikorkeushypyn kultaa Rovaniemellä ennätyksellään 185, voitti nuorten nelimaaottelun korkeushypyn ja saavutti myös useita muita mitalisijoja urallaan. Myös kiekonheitossa kunnostautunut Kari Pekola voitti Eurooppacupin kiekon Ranskassa, saavutti useita mitalisijoja niin yleisessä kuin myös nuorten sarjoissa ja oli mukana myös Suomen EM-kisajoukkueessa 1994.

Muita SM-mitalisteja oli Jyskeellä edellä mainittujen lisäksi Harri Mertaniemi, Pasi Ruuska, Päivi Ilmarinen, Maarit Mertaniemi, Pekka Lampinen, Teemu Nieminen, Laura Kumpula, Heli Korhonen, Jani Pakarinen, Panu Saramäki ja Janette Tanninen. Joukkuemitaleja on lisäksi tullut useita vuosien aikana. Muita menestyneitä yleisurheilijoita oli mukana useita kymmeniä, tässä heistä muutama menestynyt; Veli-Pekka Laine, Simo Ilomäki, Mikko Lehtomäki, Matti Jääskeläinen, Ahti Papinaho, Aaro Peurakumpu, Alpo Peurala, Tarmo Vihinen, Ilkka Heinäaho, Ari Koppelomäki, Jari Leppämäki, Arto Kytölä, Risto ja Ahti Finning, Virpi Mäkelä, Ritva Ilmarinen, Yrjö Perälä, Maija Häkkinen, Janne ja Johannes Heinonen, Jukka, Markus ja Maria Kivitalo, Minna Autio, Elina Linna, Kärkkäisen sisarukset, Jenni Katajalehto, Elina Lehtonen, Jaakko Nieminen, Anitta Pitkämäki, Irma Pitkäkangas, Kim Lahtinen, Juulia Montonen, Milka Leppäsalmi, Kaisu Uitamo, Emma Mäkelä, Milla Pohjola, Riikka Konttinen, Jonna Tamminen ja monia muita.

Mieleenpainuva kokemus nuorille yleisurheilijoille oli seuraottelu Ikaalisten Urheilijoita vastaan Ratinan stadionilla, jonka Multialla syntynyt Ikaalisten kaupunginjohtaja Kalle Mäkelä junaili Tampereelle.

Seuran lajivalikoima laajeni 80 ja 90-luvuilla jääkiekkoon, painonnostoon ja sulkapalloon. Sulkapallo oli kovassa huudossa 90-luvun alkupuolella, jolloin mukana oli noin 30 aktiivisesti lajia harrastavaa pelaajaa. Parhaiten heistä menestyi Sami Kytölä, voittamalla myöhemmin Tampereella sekanelipelin Suomen mestaruuden.

Lentopallossa miehet, naiset sekä miesjuniorit menestyivät myös hyvin, esimerkiksi B-juniorit karsivat SM-sarjaan. Koripallon juniorijoukkue pelasi menestyksekkäästi piiritasolla jyvässeudun kovia joukkueita vastaan. Pesäpalloakin pelattiin piiritasolla miesten ja naisten joukkueilla vielä 2000-luvulle saakka. Hiihdossa seuran menestyksestä on vastannut lähinnä Leppäsalmen perheen tytöt ja pojat, viimeisimpänä Sara Leppäsalmen mitalit. Palloilulajeissa, kuten myös muissa lajeissa paikkakunnan väen väheneminen näkyy. Ikäluokat pienenevät ja harrastukset suuntautuvat useammalle taholle. Uusin seuran laji on frisbeegolf, jossa harrastajia ja kilpailijoita on kiitettävästi mukana. Juniorisarjalainen Timi Huisman oli tänä vuonna mukana Riihimäellä SM-kisoissa, jossa hän sijoittui hienosti kymmenenneksi. Viikkokisoja seura järjestää noin 30 kauden aikana valtaosin talkoilla tehdyllä radalla.

Seuran lajivalikoimaan on tullut myös perinneurheilu, joten voisi sanoa, että ”ympyrä sulkeutuu”. Lajivalikoimaan kuuluu mm. yhden käden painonheitto, lypsyjakkaranheitto, hirrensyöksy ym. vanhoja perinnelajeja. Multialla lajin harrastajia on muutamia, heistä parhaiten on menestynyt Reijo Vuorinen, ollen aivan tilastojen kärkisijoilla useissa lajeissa.

Seuratoiminta vaatii sitoutuneita tekijöitä riveihinsä, joita Jyskeessä on ollut kiitettävästi mukana. Pitkäaikaisista seuran toimihenkilöistä mainittakoon Jussi Töysä, Heikki Mannisenmäki, Toivo Leppäsalmi, Oiva Mäkelä, Esa Erämies, Eero Nännimäinen, Seppo ja Matti Temisevä, Hanna Nuoranne, Tauno Vilen, Leena Lampinen, Erja Salosyrjä, Ari Korhonen, Ilpo Nieminen ja Suoma Uitamo sekä maankuuluun maineeseenkin noussut tilastomies Heikki Hakala, jonka ansiosta ei mikään tulos jäänyt laittamatta muistiin. Heikin muistiinpanoja ja tilastoja löytyy tälläkin hetkellä Suomen Yleisurheiluarkistosta Kaarinasta.

Tulevaisuuden kuva on kohtuullisen valoisa, vaikkakin lisää toimijoita kaivataan, niin lasten parissa toimimaan kuin myös muihinkin seuran tehtäviin.

Tässä pieni pintaraapaisu sadan vuoden toiminnasta. Monia henkilöitä ja tapahtumia jäi tässä mainitsematta, mutta ehkä joskus saamme aikaiseksi kovien kansien sisään kirjoitetun historiikin tuleville sukupolville tallennettuna.

Jyskeen puheenjohtajat:

Alfred Karjalainen 1919-1920

Voitto Rönman 1920

Paavo Tirkkonen 1921-1922

Voitto Pihlajamies 1922

Niilo Raunio 1923

Matti Vainionpää 1924

Väinö Koskenniemi 1925-1927

Nehemias Rautonen 1928-1931

Eelis Nieminen 1932-1936

Olavi Toivonen 1937-1938

Jussi Töysä 1939-1944, 1948-1949,1960